Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Elämme murroksen aikaa, sillä kehittyvä digitaalinen, globaali yhteiskunta vaatii työpaikoilta ja -kulttuurilta erilaisia asioita kuin teollinen yhteiskunta.

Työelämän murros luo pakon uudistua. Kun entinen toiminta ei tuota enää menestystä, on kehitettävä uusia näkökulmia ja tapoja, jotka luovat uutta menestystä. Muutoin kilpailutilanteessa jää toisten jalkoihin,” huomauttaa ArtSensen toimitusjohtaja Kimmo Huhtimo.

 

Työelämän murroksen vuoksi osa ammateista katoaa ja tarvitsemme työuran varrella erilaista osaamista kuin mihin olemme alunperin kouluttautuneet. Pitkät työurat pirstaloituvat, osa-aikainen ja keikkamuotoinen työ lisääntyy sekä mahdollisuus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta lisääntyy.

 

Jos tämä kaikki vaikuttaa yksilön silmissä työläältä, on se sitä myös yritysten näkökulmasta. Se, mikä tuotti yritykselle menestystä vuosikymmen sitten, ei tänään välttämättä kiinnosta ketään. Voisivatko pattitilanteeseen ajautuneet yritykset valjastaa luovuudesta itselleen uuden menestystekijän?

 

Luovuus ja uuden keksiminen on elinehto menestykselle. Ihminen on kautta aikain selvinnyt haastavista tilanteista kekseliäisyydellään. Olemme aina kehittäneet erilaisia käytäntöjä arjen haasteista selvitäksemme,” toteaa ArtSensen luova johtaja Niina Nurminen.

 

Luovuus on tavanomaista

Luovuuden käsite tuo monelle ensimmäisenä mieleen lapsinerot, jotka säveltävät sinfonioita ennen kouluikää tai kehittävät syöpähoitoja abivuonnaan. Luovuus ei kuitenkaan ole harvinaista.

 

Luovuuden mystiikkaa tulisi purkaa. Luovuus ei ole vain poikkeusyksilöiden synnyinlahjana saama ominaisuus eikä mitenkään epätavallista. Luovuus ja luovuuden hyödyntäminen ovat inhimillisiä perusominaisuuksia, jotka liittyvät sisäänrakennettuun tarpeeseemme ilmaista itseämme. Menestyvissä työyhteisöissä tiedetään, että luovan ilmapiirin syntymistä edistetään vapauttamalla luovuutta. Jokaisessa meissä piilee luovaa potentiaalia, joka olisi syytä vapauttaa,” muistuttaa Kimmo

 

Luovuus on arkista. Vaikka vain jotkut meistä yltävät suuriin taiteellisiin ja tieteellisiin saavutuksiin, on luova ajattelu läsnä meidän jokaisen elämässä.

 

Arkinen luovuus on ongelmanratkaisukykyä, joustavuutta sekä arjen muutoksen ja epävarmuuden kestämistä. Luova ajattelu helpottaa esimerkiksi perinteisistä kaavoista poikkeamista tilanteissa, joissa vanhat toimintatavat eivät enää tehoa. Tilannetaju liittyy myös vahvasti luovuuteen, sillä hyvä tilannetaju mahdollistaa oman ajattelun kehittämistä nopeasti tarpeen sitä vaatiessa,” kertoo Niina

Mutta jos luovuus on kerran arkista ja ihmisyyteen kuuluvaa, miksi niin monet kokevat, etteivät he pääse hyödyntämään luovuuttaan työssään? Tämä ei niinkään johdu siitä, ettemmekö pystyisi kehittämään uusia ideoita vaan siitä, että tukeeko työkulttuurimme luovuuden vapauttamista.

Näen luovuuden jatkuvana elämän virtana. Ideointi vaatii vaivannäköä. Joskus ideoita putkahtaa niin sanotusti tyhjästä, mutta ideointiprosessia on mahdollista myös ruokkia. Kehittämällä olosuhteita sopivaan suuntaan, voimme vahvasti vaikuttaa siihen, että luovuus pääsee esille,” sanoo Kimmo.

 

Rohkea työyhteisö on luova työyhteisö

Jos haluamme selviytyä menestyksellisesti työelämän murroksesta, on meidän tuettava innovatiivisuutta työpaikoilla. Ideoiden kehittäminen vaatii kuitenkin kovaa työtä ja tilaa luovuudelle. Millaisia sitten ovat ne yritykset, joissa tuetaan luovuutta?

Yritykset, jotka antavat tilaa luovuudelle, henkivät rohkeutta. Näissä organisaatioissa uskalletaan kokeilla uutta ja luotetaan työntekijöiden asiantuntemukseen. Mikromanageeraaminen tukahduttaa luovuuden. Kun ihmisten kyvykkyyteen luotetaan, heille annetaan vapautta ja heitä kehotetaan kokeilemaan asioita, ottavat he yleensä myös vastuun kantaakseen ja ovat innovatiivisia,” toteaa Niina.

 

Ilman innovatiivisuutta yritykset eivät pitkään pysy menestyksen kärryillä. Monet organisaatiot kertovat mielellään tukevansa työntekijöidensä kehittymistarpeita, mutta onko tämä vain sanahelinää?

Liki kaikki yritykset korostavat virallisissa julkilausumissa luovuuden merkitystä. Tämän sananhelinän paikkansapitävyyden minä olen valmis kyseenalaistamaan. Kuinka iso osa näistä organisaatioista oikeasti, vakaumuksellisesti etsivät jotain uutta? Kuinka moni heistä aidosti kannustaa työntekijöitään rohkeaan ideointiin ja kokeiluun sallien myös riskit,” Kimmo kyseenalaistaa.

 

Jokaisen työntekijän yksilöllisten tarpeiden huomioiminen voi olla haasteellista johtajille. Näissä tilanteissa on hyvä muistaa, että aina voi tehdä edes jotain. Luottamus ammattilaisten osaamiseen ja kokeilukulttuurin ruokkiminen ei mene koskaan hukkaan,” muistuttaa Niina.

 

Kokeilukulttuuriin kannnustava työyhteisö huomaa nopeasti, että ensimmäinen idea ei aina ole paras. Tämä vaatii päälliköiltä ja työntekijöiltä pitkäjänteisyyttä ja kykyä luopua rakkaiksi koetuista ideoista.

 

Luovuuteen on uskottava ja sen kanssa on jaksettava olla kärsivällinen. Jotta saamme kehitettyä yhden toteuttamiskelpoisen idean, vaatii se pohjalleen 99 toteuttamiskelvotonta ideaa. Pitkällä aikajänteellä ne organisaatiot, jotka jaksavat panostaa pitkäjänteiseen luovuuteen, menestyvät kilpailijoitaan paremmin,” Kimmo muistuttaa ja jatkaa:

Me ihmiset olemme tapakäyttäytyjiä. Meillä on perustarve tuntea turvallisuutta. Lisäksi olemme aika käytännönläheisiä. Elämää vaikeuttavat käytännöt saattavat säilyttää jalansijan arjessamme, koska ne ovat meille tuttuja ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Hyvän johtajan on luotava organisaatioon turvallisuuden tunne, joka takaa että ihmiset uskaltavat esittää ajatuksiaan ja ideoitaan, vaikka ne olisivat vielä keskeneräisiä. Turvallisessa ilmapiirissä on varaa kysyä hölmöjä kysymyksiä, tehdä virheitä ja testata uusia ideoita.

 

Innovaatioiden kehittäminen vaatii myös keskeneräisyyden sietämistä. Kokeilukulttuuriin liittyy vahvasti se, että tuotetta ei hinkata loppuun asti valmiiksi ennen kuin sitä testataan ensimmäistä kertaa loppukäyttäjän kanssa.

 

Vaikka maan parhaat asiantuntijat saisivat suunniteltua paperille kuinka hienon jutun tahansa, vasta kokeilemalla voidaan nähdä mikä oikeasti toimii ja mikä ei. Useimmiten asiat löytävät lopullisen muotonsa silloin kun asiakkaat tutustuvat uuteen tuotteeseen,” Niina toteaa.

 

Luovuus syntyy pienistä teoista

 

Deadline painaa, sähköpostissa roikkuu lukemattomia viestejä ja palaveria pukkaa palaverin jälkeen. Mistä sitä aikaa voisi luovuudelle löytää? Pitäisikö jokaisen työpäivään lisätä luovuudelle korvamerkittyjä minuutteja?

 

Työajan lisääminen ei varsinaisesti lisää ihmisen tuottavuutta, saati luovuutta. Tutkitusti voimme keskittyä noin neljä tuntia kerrallaan yhteen tehtävään. Työajan joustavuudella on paljon enemmän merkitystä innovatiivisuudelle ja menestykselle kuin kellokortin saldolla,” Niina toteaa ja jatkaa:

 

Luovuutta tulisi muistaa vaalia kiireestä huolimatta, myös meidän yrittäjien. Itse saatan kesken työpäivän jättää asiat pöydälle odottamaan ja lähden kävelylle tai taidenäyttelyyn. Emme pysty olemaan loputtomiin innovatiivisia vain tietokoneella istuen. Parhaat ideat harvemmin syntyvät työpöydän ääressä, vaan konttorituolissa kirjataan lopputulos ideasta, joka on saanut alkunsa muualla. Innovaatiot syntyvät elävästä elämästä, näkemällä ja kokemalla.

 

Jos esimerkiksi työympäristön sijainti tai työn luonne ei tue taidenäyttelyssä käymistä kesken työpäivän, voi pienillä muutoksilla saada uutta näkökulmaa työhönsä myös haasteellisissa tilanteissa.

 

Erilaisten tilojen välillä liikkuminen voi nyrjäyttää arkiset ajatukset uudelle raiteelle. Yksinkertaiset mikrotason muutokset voivat saada meidät näkemään asioita uudesta näkökulmasta,” Kimmo muistuttaa.

 

Jokaisella meistä on oma tapamme irrottautua työstämme ja hakea inspiraatiota. Niinan mukaan meille kaikille tekisi hyvää löytää oma tapamme ja mahdollisuuksien mukaan irrottautua aina hetkellisesti työstämme sillä omalla tavallamme.


Käsillä tekeminen kuulemma lisää luovuutta. Minulla on tapana levittää iso lakana eteeni ja piirtää siihen ajatuksiani. Näin pystyn hahmottamaan kokonaiskuvan siitä, mitä olen tekemässä. Tietokoneella keskityn vain yksityiskohtiin,” Niina kertoo.

 

Haastattelu on osa Breaksin (ent. Hobby Agency) viisiosaista blogisarjaa, jossa keskustellaan kiinnostavien suomalaisten asiantuntijoiden kanssa työelämän ja luovuuden yhdistämisestä.